Hieno kesäkausi takana ilmojenkin puolesta. Tätä kun naputtelen eletään lokakuun 26. ja tietysti vuotta 2024. Säiden haltija on ollut suotuisa viime päivinä ulkoilun kannalta. Nytkin lämpötila 10 asteen paremmalla puolella, eikä pienestä etelänpuoleisesta tuulestakaan ole ainakaan swingi touhuille haittaa. Ainainen kiistanaihe golfareiden keskuudessa on kentän ja greenien sulkemisen ajankohta syksyllä. Tai enempi asiasta käydään polemiikkia kentänhoitohenkilöstön, seuranjohdon ja niiden aktiivipelaajien kanssa, jotka haluaisivat pelata vähintään sinne joulupukin tuloon asti, jos vaan sää antaa vähänkään myöten. Yksiselitteistä vastausta, sitä oikeaa vastausta ajankohtaan ei ole olemassa. Plussia ja miinuksia löytyy kummankin puolen argumentteihin.
Ruohosta asiaa
Lähtökohtaisesti jo vaikeaksi tekee se, meidän kaikkien tiedossa oleva asia, ettei kahta samanlaista syksyä ja talvea pysty kukaan loihtimaan. Tästä sitten ihan suora päätelmä voisi olla, ettei sellaista tarkkaa päivämäärää kannata kovin aikaisin kentän sulkemisesta ”kiveen hakata.” Kentät ovat kaikki erinlaisia, joilla erilaisia kattauksia ruohotyypeistä viheriöillä ja väylillä, joilla näin ollen sitten erilaiset karaistumis ja talvehtimisominaisuudet. Ruoho-oppi on mielenkiintoinen aihe, mistä juttua löytyisi vaikka kuinka, ei ehkä kuitenkaan tässä blogissa ole tarkoituksenmukaista lähteä syvemmin ruotimaan asiaa. Mutta jonkinlaista johtopäätöstä aloittamaani aiheeseen pitäisi saada. Meillä täällä Pohjois-Suomessa pitkälti samoja ruoholajeja kuin muuallakin Suomessa. Viheriöillä lähinnä röllejä: rönsy, luhta ja nurmiröllejä. Myös harvinaisempaa viheriöllä käytettävää juurtonurmikkaa viljellään aika onnistuneesti yhdellä pohjoisen kentällä. Joitakin nata kokeiluitakin on ollut, mutta lähinnä hävinneet em. agressiivisempien lajien tieltä. Monesti myös ovat näiden sekoituksia, lisättynä vielä enempi ja vähempi viheliäisellä yksivuotisella kylänurmikalla. Viheliäisellä sikäli, jos ei sitä vartavasten viljellä. Päälajikkeena käsittääkseni enään pohjois-ruotsin vanhoilla kentillä ja Suomessa esim. mainiolla Ruissalon kentällä. Viheriöruoho lajikkeena tämä oli myös legendaarisella Oulun Kaukovainion baanalla.
Ruohon talvehtiminen
Täällä käytettävillä ruoholajikkeilla on aika hyvät talvehtimisominaisuudet, tottakai erojakin on, eikä yksyhteen kenttiä ole. Ehkä poislukien yksivuotinen kylänurmikka, joka kasvukauden aikana siementää ja siitä lähtevät sitten punnertamaan kohti valoa keväällä. Ne syksy puolella itäneet yksilöt jotka eivät ehti kukkia ja siementää voivat talvehtia hyvässä lykyssä. Nämä yksilöt eivät kokemukseni mukaan kestä myöhäis-syksy kulutusta eivätkä vaivu myöskään ns. lepotilaan talveksi. Tämä ei ole Pohjois- Suomen kentillä ongelma, koska kaikki haluaisivat ilomielin päästä ko. ruohosta eroon. Rikkaruoho silloin, jos ei sitä vartavasten viljellä. Hyvin paljon vaikuttaa talvehtimiseen miten ruohopeitteitä on ”valmistettu” talven tuloon. Ravinteet, ilmastoinnit, apukylvöt ja muut kentänhoidolliset toimenpiteet. Myöhään syksyllä ruoholla ei ole ”paikkauskykyä” koska kasvua ei enään ole. Pelaajien huolellinen jälkienkorjaaminen korostuu entisestään. Kulutus syksyllä voi myös stressata kasvia ja voi vaikuttaa siten varastosokereiden liialliseen käyttöön. Pitkän lumipeitteen aikana sapuskat voivat näinollen loppua ja kasvin normi lepoajan kyky ylläpitää hengitystä ja muita solutason toimintoja estyy varastosokereiden huvetessa. Tautivaara myös kasvaa em. syistä. No, toisaalta vaikka laittaisimme kentät kiinni heti juhannuksen jälkeen, ei olisi mitään takeita, vaikka kuinka hellisimme ruohopeitteitämme, että ne selviäisivät talven yli. Kun luontoäiti on oikein huonolla tuulella talvella kenttiämme kohtaan, niin eipä paljon ole tehtävissä. Jos taas samainen yläkerta antaa leutoa etelätuulta hiukan normaalia pitempään golfareiden ja muidenkin ulkoliikkujien iloksi, niin otetaan se ilolla vastaan ja pidetään kentät auki.
Kaikki irti lyhyestä kaudesta
Edellä mainitsinkin, että huonoja asioita voi tapahtua, mutta jos huolella tehdään asiat ja pientä tilanne kohtaista säätöä tehdään, niin homma toimii. Kentät on tehty pelattaviksi, asiantunteva greenkeepperi osaa kyllä tehdä päiväkohtaiset säädöt tilanteen mukaan. Tässä voidaan myös apuna käyttää sitä kuuluisaa maalaisjärkeä ja nykyään aika tarkkoja ilmatieteenlaitoksen palveluja. Miedomman golfkärpäsen pistoksen saaneet ajattelevat, ettei jollakin parilla viikolla ole mitään merkitystä. Me tuhdimmat dropit saaneet olemme vahvasti eri mieltä, kyllä sillä on!
Zippi Golfissa peli kuntoon
Opetustoimintani jatkuu erittäin hyvän viime talvikauden kokemuksen pohjalta Kempeleen Zippi Golfissa. Käytössämme on mm. ne parhaiksi koetut analysaattorit ForeSight ja Trackman. Tikos-golfin varsien ja lapojen testausboxi on käytettävissämme, mikäli oma välinepuoli askarruttaa. Apusilminä on ajoittain hyvä käyttää videota 3D kuvauksella höystettynä. Mikään kone ei kuitenkaan voita swingiprobleemiin harjaantunutta ihmissilmää. Kilpagolf puolelta yhteistyö Juhana Kukkosen kanssa jatkuu, Juhanan välivuoden jälkeen. ”Akut on ladattu” ja uusin suunnitelmin kohti seuraavaan kauden mielenkiintoisia haasteita.