Kyllä se näin on, kesägolfkausi on takana, näin marraskuun alussa
todettuna.
Minkälainen golfillinen kausi sitten kullekin tuli elettyä, niin hyvin subjektiivisia
näkemyksiä tietysti ovat. Kilpagolfarille tuloksen tekeminen on hyvin tärkeä
määrite, suhteessa muihin ja omaan kehitystasoon suhteuttaen. Oman
kentän hoidollisen ym. probleemat eivät niin hetkauta, koska suureksi osaksi
sitä yritetään tahkota tulosta muilla baanoilla. Mutta tottakai se esim. huono
kentän kunto harjoitteluun vaikuttaa, lähinnä kuitenkin greenien osalta, muut
mahdolliset hoidolliset ongelmat voidaan harjoittelussa käyttää hyödyksi.
Positiivista ajattelua tietysti vaatii, ja toimii varmasti sen yhden hoidollisesti
epäonnisen kauden, jos uskoa riittää.
Suurin osa pelaajista pelaa kuitenkin sillä kotikentällä, johon on tarvittavat
maksut suorittanut. Heille tietysti ja kaikille muillekin kentän käyttäjille
vallitseva tilanne vaatii erityisen hyvää itsehillintää. Antaa tosin myös
mahdollisuuden yhdelle lisäselitykselle, jos ei oma peli ota sujuakseen.
Pelissä kehittymisen kannalta ns. klubipelaajan näkövinkkelistä, ei kentän
kunnosta johtuva talvisäännön käyttö mikään hyvä juttu ole. Vaikka moni
pelaaja sen pallon siirto-oikeuden fairwayllä ilolla ottaakin vastaan.
On tietenkin olosuhteita ja tilanteita, jolloin tasapuolisuuden vuoksi sääntö on
paikallaan. Kotikentälläni Sankivaarassa on ko. sääntö tainnut olla koko
kauden käytössä ja tällä kertaa aikalailla oikein, että näin.
Huono fiilis siitä kylläkin jää ainakin itselleni. ”Oikeaan” golfiin kuuluu, että
palloa pelataan sijaintipaikaltaan ja kenttää sellaisena kuin se on. Jos sitten
palloa siirtelemään joutuu sääntöjen puitteissa, niin yleensä myös
rangaistuslyöntien kera.
Sitä oikeaa pallon maasta lyötävää tekniikkaa et myöskään välttämättä opi,
jos totut istuttamaan pallon aina tupsun päälle. Golfiin nimittäin kuuluu, että
jopa siellä fairwayllä pallo ei istu aina täydellisesti nurmen päällä. Pallo voi
olla lyöntijäljessä, pienessä painanteessa ym. hiukan epämääräisessä
makauksessa. Hyvälle pelaajalle tämä ei juuri aiheuta ylimääräisiä sydämen
lyöntejä, varastossa on erilaisia lyönti variaatioita tilanteeseen kuin
tilanteeseen. Jos sitten totut istuttamaan pallon ruohotupsun päälle, niin käytännössä lyöt
lähes aina, kuin pallo olisi lähestulkoon tiin päällä. Eikä sellaista pelaamisen
kautta oppimista juurikaan tapahdu. Tietysti, jos sitten surffailet karheikkojen kautta viheriöille, niin sitä kautta pelillistä lyöntiteknistä oppimista tapahtuu, jos hiukan edes pohdiskelee
asioita. Sillä karheikko alueilla harvemmin siirto-oikeutta on, tai tuskin
koskaan, vaikka muutoin kentällä käytössä olisikin. Ei kuitenkaan aivan se
ideaalisin tapa lähestyä viheriötä.
Hoidollisia ongelmia tulee väistämättä kaikille kenttäorganisaatioille jossain
vaiheessa, sijaitsivat ne sitten Espanjassa tai täällä Pohjois-Suomessa.
Luonnon kanssa kun toimitaan, niin mikään ei ole varmaa koskaan, yllätyksiä
tulee ja niihin pitää osata varautua. Sitten kun ongelmia tulee, kuinka
nopeasti kentän henkilökunta löytää oikeat ”lääkkeet” ongelmaan,
saattamaan kenttä hoidollisesti haluttuun tilaan ja just silloin ”erotellaan jyvät
akanoista”.
Talviharjoittelussa kannattaa keskittyä niihin swingin perusasioihin, ennen
kuin lähtee mitään hienosäätöjä virittelemään. Nykyään kun on kaikenlaisia
vempaimia swingin seurantaan ja saa hyvin monipuolisesti dataa näkyville
mitä swingissä tapahtuu. Sinällänsä ovat monet näistä erittäin
käyttökelpoisia ja auttavat tekemään talviharjoittelusta mielenkiintoista.
Ongelmana monesti on, ettei ymmärretä mahdollisen ongelman juurisyytä,
vaan lähdetään tolskaamaan seurausdatan kanssa. Eli pitäisi pyrkiä
hahmottamaan mahdollisen swingiongelman alkusyy, tunnistamaan virheen
lähtötilanne.
Olipa swingiongelmasi tai kehitystarpeesi minkälainen hyvänsä, niin
Zippi-golfin vihreällä veralla löydämme siihen tarvittavat rohdot ja vitamiinit.