Ei tarvitse juurikaan ponnistella mietintämyssy päässä todetakseen, etteivät syystalven kuukaudet kuulu suosikkikuukausiini. Hyvinkin valistunut veikkaukseni on, että näin taitaa suurella joukolla golfareita olla. Tätä kirjoittaessa pari viikkoa siihen talvipäivänseisaukseen, siitä eteenpäin sitten pusketaan rinta rottingilla kohti valoa ja valoisampia päiviä. Kylläpäs piristi tämä tieto, eikö vaan… Eli enää muutama hassu kuukausi rentouttavia lumitöitä ja alkaa kevät aurinko lämmittämään, jes!
Nyt kun olen taas virittäytymässä opetus- ja valmennustoimintaan, muutoinkin kuin kilpagolfin osalta. Niin kyllähän tässä on kaikenlaisia golfjuttuja on pyöritelty pääkopassa normaaliakin enemmän. Yksi pohdiskelun paikka on ollut oman lyöntianalysaattorin/monitorin päivittäminen uudempaan. Tämä on ollut sellainen hiukan pitemmän aikaa tapetilla ollut asia, ei liity suoraan tulevan opetustoimintani laajennukseen.
Nyt kun mahdollisuus on, pureudutaan hiukan lyöntimonitorien maailmaan.
Ja nimenomaan ammattilaiskalustoon, joissa luotettavuus on huippuluokkaa. Tekniikka tietenkin menee koko ajan eteenpäin ja markkinoille on tullut kaikenlaista ”härpäkettä” hyvinkin ystävälliseen hintaan. En sano, etteikö niissä voisi olla johonkin tiettyyn mittaukseen ihan hyviäkin tuotteita. Itselläni ei ole vaan riitä pinnaa näitten kanssa tuhertaa. Silloin kun mitataan, koneen pitää sylkeä ulos absoluuttista faktatietoa, se on minun lähtökohtani. Absoluuttinen fakta taitaa olla kyllä saavuttamaton, vai onko…, mutta jos lähelle päästään, niin eiköhän se riitä. Sovitaan näin, ainakin näissä masiinoissa.
Kuka näitä sitten tarvitsee ja onko näistä minkäänlaista hyötyä?
Huippuammattilaistenkin joukosta löytyy kahta kuppikuntaa; toiset käyttävät johdonmukaisesti harjoituksissaan ja toiset taas vain satunnaisesti. Riippuen millä lailla kokee koko oppimis- ja harjoitteluprosessin. Ammattilais- ja huippuamatööritasolla kukaan ei kuitenkaan pääse näitä pakoon. Viimeistään sitten omien työkalujen säädön yhteydessä jääräpäisinkin näitä käyttää suurella todennäköisyydellä, eli mailojen fittaus viimeistellään lyöntimonitoria apuna käyttäen. Alkeisopetuksessa ja ns. klubipelaajien swingien kohdistuksissa monitori ei varmasti kuitenkaan ole se käyttökelpoisin työkalu. Jos jotain havaintovälinettä kaipailee, niin kännykän videointiominaisuus on erinomainen väline siihen. Tämä toimii siis kaikilla pelaajatasoilla ja kun pakettiin liittää sopivan sovellutuksen, niin todella hyvä työkalu. Näin se maailma muuttuu, ei siitä ole pitkäkään aika kun työnnettiin VHS-kasettia kohtuu isoon boxiin. Videoinnin jälkeen kuvaputki tv:n näytöstä tiirailtiin, et mitähän tässä nyt tapahtuu, niin kuin oikeasti. Kuvanlaatu ja työstettävyys on huikeasti parempi tässä meidän arkityökalussa kännykässä.
Suurnopeuskamerat ovat sitten oma lukunsa. Aika moni tuntemani golfari tekeekin uuden kännykän hankinnan juuri näiden video-ominaisuuksien pohjalta. Kaikki muut toiminnat näissä ovatkin oletusarvoisesti kohdillaan. Kukaan ei varmaan kaipaa enää lankaan sidottua numerovalintalevyn pyörittelyä, eikä VHS-kasettejakaan ym. nauha tsydeemejä suuremmin ikävä tule, vai…
Näihin lyöntimonitorioihin palatakseni ja niiden hyödyllisyyteen. Kiteytetyn lyhyesti sanottuna swingin salojen ymmärtäminen tehostuu. Nämä uusimmat koneet suoltavat hurjan määrän dataa swingistä, nätissä graafisessa muodossa esitettynä, näin halutessamme. Ne, jotka ovat käyttäneet näitä, ovat varmasti huomanneet, ettei mikään määrä tietoa kuitenkaan tee parempaa golfaria, jos sitä tietoa ei osaa käyttää ja soveltaa omaan tai valmennettavan swingiin. Kaikki voi jäädä hifistelyn asteelle ja pahimmassa tapauksessa kiinnität huomiota vääriin asioihin ja aikaa tuhraantuu. Pelkkä teknologia ei tee siis buenoa valmentajaa ja parhaat varmasti tulevat toimeen ilmankin.
Ehdottomasti edelleen valmentajan parhaat avut ovat hänen omat aistinsa, kokemuksensa, kommunikointikyky valmennettavaan, kyky siivilöidä tarpeellinen tieto hyödyttömästä ja pystyäkseen näin antamaan räätälöityä palautetta.
Kun kaikki muuttuu ja tekniikka menee eteenpäin, itsestäänselvyyksiä nämä tietenkin. Mutta uskon kuitenkin, että huippukamppeet osaavassa käytössä voivat tuottaa paljon hunajaisia tuloksia.
Nyt takaisin minun jonkinlaiseksi kiirastuleksi muuttuneeseen lyöntimonitorin hankintaprosessiin. Nykyinen monitorini Pure Launch on sinällään ihan hyvä, kahdella tutkalla varustettu. Näyttää pallon lähtönopeuden ja kierteet tarkasti. Myös tarvittavat lapakulmat ja nopeudet ilmaisee. On vain hiukan epäkäytännöllinen piuhoineen ja akku uusittunakaan ei häävi toimintakyvyltään, eli verkkovirtaan pitää käytännössä kytkeä. Käytettävyys ei muutenkaan ihan tätä päivää. Päivityksiä ei enää ole saatavissa ja siitä huolimatta lisenssimaksut juoksee.
Tekniikka täytyy aika ajoin uusia ja nyt taitaa se tilanne olla. Näissä ammattivehkeissä on vaan se paha ongelma ostajan kannalta, ei mitenkään yllättävää tosin, eli hinta on todellakin suolainen. Kahden johtavan valmistajan mallit kaikilla ”nykyherkuilla” (mm. puttianalysointi) varustettuna hinta kipuaa 20.000€ huonommalle puolelle veroineen.
Mallit mitä olen tiirailut sillä silmällä edustavat kahta erilaista tekniikkaa.
Toinen on tuttuun tutkatekniikkaan perustuva monille tuttu Trackman. Tästä käytössä yleisesti 3e- ja 4-mallit. Normitunnille tuleva asiakas tuskin tunnistaa eron. Eikä oikeastaan ole tarvettakaan, kumpikin luotettavia työkaluja. Kumpaakin versiota myydään edelleen, se nelonen kuitenkin valmistajan viimeisin kehitysversio. Ehkä suurin ero näissä on tutkissa, joita nelosessa on kaksi, kolmosen yhden sijaan. Karkeasti sanottuna toinen mittaa mailan tuloa palloon, itse osumaa ja osuman jälkeistä tapahtumaa. Toinen sitten parhaimmillaan koko pallonlentokaarta. Kolmosessa yritetään hoitaa yhdellä nämä toiminnot. Sisätiloissa tämä pallonlentokaaren mittaus jää tietenkin torsoksi ja ymmärrettävästi myös tarkkuus hiukan tästä kärsii. Molemmissa hyvä ohjelma ja messevästi laskentatehoa, niin homma hoituu tästäkin huolimatta luotettavasti.
Se toinen monitori mitä olen katsastanut on ForeSight GCQuad.
Tämä perustuu ihan toisenlaiseen tekniikkaan, tässä on neljä suurnopeuskameraa, jotka mittaavat lavan liikettä ennen ja jälkeen osuman. Myös pallon alkulentokaari tulee kuvatuksi. Analysaattori asennetaan tutkaan perustavasta laitteesta poiketen lyöjän etupuolelle suhteellisen lähelle. Tutkalaitteissa sijoitus on aina lyöntisuuntaan nähden takana. Tämä on kieltämättä käytännöllisempi paikka analysaattorille, mutta ei suurta merkitystä kumminkaan yksilöopetuksessa. YouTube on pullollaan vertailevia testejä ko. laitteista. Riippuu osaltaan kumman tekniikan ”kuppikuntaan” testaaja kuuluu mitä asioita testaaja painottaa vertailussa. Ei ole ehkä tarkoituksenmukaista kaikkia ominaisuuksia ja tekniikan yksityiskohtia setvimään tässä yhteydessä, pari olennaista kuitenkin kummastakin. Foresight -analysaattori tekee aina sen saman mittauksen, olit sitten sisällä tai ulkona yhtä tarkasti. Eli ei mittaa ulkonakaan koko pallon lentokaarta Trackmanin tavoin, vaan saa tarvittavat tiedot pallon ja mailan liikkeestä kameroillaan ennen ja jälkeen osuman. Kun laite on pelaajan etupuolella, saadaan myös tarkka kuva siitä, mihin kohtaa pallo osuu lapaa, samalla myös supernopea kamera pystyy nappaamaan kuvan pallon lennosta ja laskee siitä todenmukaisen kierteen. Jos asetetaan analysaattorit mittaamaan samaa suoritusta, eroja voi tulla mittaustavan erilaisuudesta johtuen. ”Ongelmallisin” tässä on mailanlavan nopeuden mittaaminen.
Foresight -analysaattorissa mittauskohta määritetään itse lapaan kiinnitettyjen tarrojen avulla.
Trackman tutkailee saman laskutoimitusten ja ohjelmansa avulla lavan keskipisteeseen. Kun tiedetään mailan lavan ”kiertyvän” ennen ja jälkeen osuman. Tässä tapahtumassa lavan kärjen ja kannan nopeus ero on huomattava. Niinpä pienikin poikkeama mittauskohdasta antaa eri lukemat. Väärässä tässä ei ole kumpikaan, mittauspiste voi olla vain eri.
Tässä valmennettavani Kukkosen Karinan draivi syksyn +5 asteen viileydessä pihallani nykyiseen analysaattoriini. Tarkastelun kohteena mailanpään nopeus. Nopeuden mittaus alkaa tässä 2,5 jalkaa ennen osumaa, toiseksi viimeinen mittauspiste 6 tuumaa ennen osumanopeutta. Tämän mittausvälin nopeusseuranta antaa mm. osviittaa varren toimivuudesta osumaa lähestyttäessä.
Trackman ja Foresight analysaattoreissa riittää toimintoja yllin kyllin ja kummatkin ammattikäytössä hyväksi todettuja. Valinnan ratkaisee paljon minkälaisessa tilanteissa ja ympäristössä laitetta käytetään. Jos tarkkuus on tärkein argumentti, niin sisätiloissa käytettynä voittaja on mielestäni selvä, ulkona tilanne tasoittuu. Käytön vaivattomuudessa osat vaihtuvat. Mulla riittää pohdittavaa, eikä raha ole niistä pienempiä. PGA:n vuotuiset golfmessut järjestetään 21.-24. tammikuuta Orlandossa. Siellä yleensä lanseerataan uutuuksia ja päivityksiä olemassa oleviin.
Voi olla, että pitää odottaa mitä messut tuovat tullessaan, ennen kuin mitään ratkaisuja puoleen tai toiseen tekee. Otan mielelläni ajatuksia tai kokemuksia laitteista vastaan!